Verkostoituminen – yrittäjän tärkein pääoma

Tarmo Herlevi:

Olen verkostoitunut aktiivisesti vuodesta 2010 ja tavannut henkilökohtaisesti yli 10 000 yrittäjää. Tämän matkan varrella olen ollut monessa roolissa: jäsenenä, konsulttina ja nykyään Boostin toimitusjohtajana. Yksi asia on pysynyt samana – verkostot määrittävät pitkälti sen, mihin suuntaan oma bisnes ja osaaminen kehittyvät.

Suomessa toimii kymmeniä eri yrittäjäverkostoja, mutta suurin osa niistä voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin. Jokaisella on oma paikkansa ja logiikkansa.

1. Avoimet ja kevyet verkostot

Ensimmäinen ryhmä koostuu edullisista tai täysin ilmaisista yhteisöistä – lounasklubeista, aamiaistapaamisista ja yrittäjäjärjestöjen tapahtumista.Niihin on helppo tulla mukaan, ja yhtä helppo myös kadota. Tapahtumat ovat mukavia ja rennon epämuodollisia, mutta verkostoituminen jää usein sattuman varaan.Kukaan ei seuraa, syntyykö yhteistyötä, liidejä tai konkreettisia tuloksia.

Nämä verkostot sopivat hyvin niille, jotka haluavat kokeilla matalalla kynnyksellä ja laajentaa piiriään kevyesti, mutta niistä puuttuu järjestelmällisyys ja pitkäjänteinen kehitys.

2. Ohjattu ja tavoitteellinen verkostoituminen

Toinen malli on selkeästi ohjattu ja tavoitteellinen verkostoituminen – kuten kansainvälinen Business Network International (BNI) tai siitä inspiroituneet paikalliset ryhmät.Näissä verkostoituminen on järjestelmällistä: kokoukset ovat säännöllisiä, jokaisella jäsenellä on oma toimialapaikka ja vastuut. Läsnäolo on pakollista, suosituksia raportoidaan viikoittain, ja ryhmä toimii kuin tehokas tiimi.

Tämä malli sopii heille, jotka haluavat selkeät raamit ja “business-PT:n”, joka pakottaa tekemiseen. Boostin oma malli eroaa tästä merkittävästi: me emme pakota, vaan houkuttelemme.

Boost on kuin verkostoitumisen buffetpöytä – jäsen päättää itse, milloin osallistuu ja mitä hyötyjä haluaa. Me tarjoamme sisällön, koulutuksen ja seurannan, mutta vapaus on jäsenellä. Toiminta perustuu vuosimaksuun ja kokousmaksuihin, ja viikoittainen aikainvestointi on tyypillisesti 3–4 tuntia. Tulokset syntyvät tekemisestä ja yhteisön jatkuvasta liikkeestä.

3. Intohimoon perustuvat verkostot

Kolmas verkostoitumisen malli rakentuu intohimon ympärille.Tällaisia ovat ammatilliset järjestöt, Nuorkauppakamarit, tai urheiluseurojen yhteyteen syntyneet business-klubit, kuten Boost Sport.

Näissä ei pelkästään tehdä kauppaa, vaan jaetaan yhteinen kiinnostus – halu kehittyä, menestyä ja viihtyä samanhenkisten ihmisten seurassa. Otteluilta voi yhdistää urheilun ja liike-elämän, ja kontaktit syntyvät luontevasti yhteisen intohimon ympärille.

Tavoitteet ja seuranta ovat silti olemassa – esimerkiksi Boost App tarjoaa konkreettisen tavan seurata kontakteja, liidejä ja oman verkostoitumisen tuloksia.

Miten valita oikea verkosto?

Verkostoituminen ei ole harrastus vaan investointi. Siksi kannattaa pysähtyä miettimään:

• Mitä hyötyä on tuntea 200 yrittäjää vuodessa?

• Tarvitsenko uusia myynnin, esiintymisen tai markkinoinnin taitoja?

• Haluanko ympärilleni samankokoisia yrityksiä – vai isompia, joilta opin enemmän?

• Olenko valmis tekemään sen työn, jonka tulokset vaativat?

  
  

Verkosto voi olla voimakkain kasvun moottorisi, jos siihen sitoutuu oikealla asenteella. Se vie aikaa, mutta palkitsee – liideinä, kumppanuuksina ja luottamuksena.

Lopuksi

Verkostoitumisen todellinen arvo syntyy vasta silloin, kun ihmiset eivät vain vaihda käyntikortteja – vaan avaavat toisilleen ovia, ideoita ja mahdollisuuksia.

Jos haluat kasvaa yrittäjänä, älä etsi seuraavaa kontaktia – etsi verkosto, joka haastaa sinut kehittymään.

Kirjoittajasta

Tarmo Herlevi, toimitusjohtaja – Boost Group Oy

Yrittäjä, verkostoitumisen ammattilainen ja yli 10 000 yrittäjäkohtaamisen mies.

Boost Finland ja Boost Sport auttavat yrittäjiä kasvamaan yhdessä – koulutuksen, tapahtumien ja merkityksellisten kohtaamisten kautta.